Tommi Liinalampi Kaikki se, mitä haluan sanoa juuri nyt

Opintotuen tulorajojen poisto kallis ratkaisu

Eilisellä eduskunnan kyselytunnilla kaksi kansanedustajaa, perussuomalaisten Kike Elomaa ja kristillisdemokraattien Sari Essayah esittivät opintotuen tulorajojen nostamista helpottamaan opiskelijoiden asemaa. Hyvä ajatus muuten, mutta ajattelivatko kansanedustajat tulorajojen nostamisen hintalappua?

Opintotuen tulorajoja ei ole tehty pelkästään opiskelijoiden kiusaksi, vaikka se siltä monesti tuntuu. Vuonna 2011 Suomen ylioppilaskuntien liiton KELAlla teettämän laskelman mukaan tulorajojen poistaminen kokonaan maksaisi yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kun verrattaan tätä summaa nyt toteutettaviin opintotukisäästöihin niin se maksaisi valtiolle yli neljä kertaa enemmän, mitä suunnitelluilla opintotukileikkauksilla olisi tarkoitus vuoteen 2019 mennessä säästää. Jos rahat opintotuen tulorajojen poistoon otettaisiin budjetin sisältä, niin opintorahaa jouduttaisiin laskemaan karkeasti arvioiden 150-200 eurolla kuukautta kohden.

Tämä olisi siis hieno, mutta erittäin kallis ratkaisu, joka heikentäisi nimenomaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa. Työssä käyvät opiskelijat kun ovat aina hieman paremmassa asemassa kuin työttömät. Jos siis arvon kansanedustajat ottaisivat ensin selvää ehdotustensa vaikutuksista, ennen kuin kyseisiä asioita ehdottaisivat.

Kannatan toki perustuloa, joka lisätulojen hankkimisen osalta olisi lähes sama kuin opintotuki ilman tulorajoja. Kuitenkin perustulon mukana muuttuisi myös verotus, mistä syystä esimerkiksi 500 euron perustulo ei olisi valtiolle yhtä kallis kuin 500 euron opintotuki ilman tulorajoja. Näitä ei siis voi aivan yksi yhteen verrata.

Sen sijaan toivottavasti kyseiset kansanedustajat olisivat perustulojärjestelmään siirtymisen kannalla. Sehän toteuttaisi juuri heidän eilisessä keskustelussa esittämänsä argumentit heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksista suurempiin lisätuloihin.

Toisaalta niin opiskelijan kuin työttömänkin vähimmäisturvan tulisi kattaa ihmisen kaikista välttämättömimmät tarpeet ilman työtäkin. Tätä pidän ihmisarvoon pohjautuvana perusoikeutena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kannatan lämpimästi opintotuen tulorajojen poistoa. Omia tukikuukausia on muistaakseni käyttämättä noin 1,5 vuoden edestä, joten samalla hetkellä kun tulorajat poistuvat, ilmoittaudun uudelleen opiskelijaksi. Kyllä mulle 300€/kk bonus 1,5 vuoden ajalta kelpaa. Se on sitten eri asia, onko yhteiskunnan kannalta mitään tolkkua syytää rajallisia tukieuroja keskituloiselle palkansaajalle.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Tulorajojen nosto olisi tosiaan järjetön hukkainvestointi. Vastaavia lisäkulueriä tulisi kyllä perustulon myötä muitakin. Tämän takia pidän kaikkia kustannusneutraaleja perustulolaskelmia turhan optimistisina.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Itse taas näkisin ennemminkin niin, että nykymuotoinen opintotuki on lähin sovellus perustulolle, jota voi kuvitella.

Opiskelijalla on perustulo (opintoraha), jolla voi ilman byrokratiahelvettiä tehdä töitä, ja tuki pienenee portaittain tulojen noustessa. Ja katso, melkoinen opiskelijoista tekee töitä, ainakin osa-aikaisesti.

Eikö se ennemminkin todista, että perustulo toimisi nykymuotoista sosiaaliturvaa paremmin myös muiden tuensaajien kohdalla?

Käyttäjän TommiLiinalampi kuva
Tommi Liinalampi

Mielelläni Eetu joskus kuulisin vähän eritellymmin, mistä tämä perustulon väitetty kalleus voisi johtua? Teoreettisestihan esim. Vihreiden malli on todistettu kustannusneutraaliksi (ainakin noin 530-540 euron summaan asti, jonka jälkeen loppu haittaveroista).

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miksi kirjoitat tulorajan poistamisesta, sillä ainakin PS:n edustaja Kike Elomaa puhui tulorajan nostamisesta? Ei kai tulorajan nostaminen nyt johtaisi kustannusten kohoamiseen siten kuin kirjoitat.
Sen sijaan kylläkin edustaja Sari Essayah (KD) esitti puheenvuorossaan tulorajan poistamista, joka tuskin tullee kyseeseen.

Tässä täysistunnon pöytäkirjasta Elomaan puheenvuorosta ko. asiaa koskeva osuus; "Toinen hyvä ratkaisu olisi opiskelijoiden tulorajojen nosto nykyisestä. Se myös kannustaisi työntekoon ja kartuttaisi opiskelijoiden työkokemusta. Moni tekee työtä mielellään, ja monen on pakkokin tehdä saadakseen lisäansioita. Nykyisellään kuitenkin työnteosta rangaistaan perimällä opintotukia takaisin vuoden lopussa. Nyt kysyisinkin hallitukselta: onko hallitus arvioinut mahdollisuuksia opiskelijoiden vuositulorajan nostamiseksi?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiako...

Käyttäjän TommiLiinalampi kuva
Tommi Liinalampi

Niin. Enhän minä väittänytkään, että Elomaa olisi puhunut tulorajojen poistamisesta. Joka tapauksessa se ei olisi ilmaista ja jos opintotukibudjettia ei kasvateta, niin se olisi pois kaikkein heikoimmin toimeen tulevilta. Tätä tosiasiaa se ei muuta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niin et puhunut, mutta kerrot Sari Essayahin myös kannattaneen tulorajan nostamista, kun hän tosiasiassa esitti poistamista. Poistamisen hintalappu on kuitenkin tässä taloustilanteessa kova kuten kirjoituksessasi esität perusteluna KELAn laskelman, joten tuskinpa tulorajaa tullaan poistamaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tekstissä on neljään kertaan käytetty pilkkua "kuin"-sanan edellä, vaikka sen jälkeen ei tule predikaattia tai silloin kun tulee, kyseessä on vertailu.

Hyvät tätä tapausta koskevat ohjeet löytyvät Kielitoimiston ohjepankista.

Käyttäjän TommiLiinalampi kuva
Tommi Liinalampi

Kiitos huomiosta. Ollaan jatkossa tarkempia pilkkujen kanssa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Osa ihmisistä saa yhteiskunnalta rahaa tekemättä mitään sen ansaitsemiseksi. Lisäksi saavat koulutuksen yhteiskunnalta ilmaiseksi veronmaksajien rahoittamana. Olisi aika herätä tosiasioihin.

Suomen koulujärjestelmä tuottaa työmarkkinoille punavirher-virkamieskuntaa, joiden pärjäämistaidot riittävät tuskin mihinkään.

Tilannehan on äärimmäisen irvokas. Ensin koulutusbyrokratia evää etenemisen osalta ihmisistä jo 16 vuotiaana. Miten eroaa kansa-/oppikouluajasta, jolloin 4. luokan kohdalla porukka jaettiin. Silloin metsurina pärjäsi ilman koulutusta, mutta ne ajat ovat takana päin.

Syrjimistä opetuksen saamisessa oppimistaitojen perusteella kutsutaan vasemmalla laidalla tasa-arvoksi. Kun koulutuksesta on kyse, voiko olla räikeämpää syrjintäperustetta opetuksen eväämiselle kuin ihmisen yksilöllisesti kehittyvät oppimistaidot? Suomessa opetusta annetaan niille jotka sitä vähiten tarvitsevat! Tuolla tavalla opetuksen antamista voi verrata siihen, että ruoka-avun yhteiskunta ohjaisi parhaiten pärjääville ja nälkäiset käskettäisiin pärjäämään pulloja keräilemällä.

Käyttäjän TommiLiinalampi kuva
Tommi Liinalampi

Kuten tekstissäkin viittasin, niin katson välttämättömien tarpeiden saannin ihmisen perusoikeudeksi, jonka toteuttamisesta en ole valmis edes keskustelemaan. Sen sijaan laajempi tasa-arvon ja korkeakoulumahdollisuuksien turvaaminen ovat asioita, joista keskustelen mielelläni.

Hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi päästä kykyjään vastaavaan koulutukseen riippumatta lompakon paksuudesta ja tästä on hyvä pitää kiinni. Miten tuo käytännön tasolla toteutetaan on ihan oma lukunsa, mutta katson nykyisen maksuttoman koulutusjärjestelmän olevan vähiten huono tuon tavoitteen kannalta.

Se ei ole syrjintää, jos kyvykkäin tulee valituksi oppilaitoksiin. En tiedä miten "vasemmalla laidalla" olevat ajattelevat, mutta näin ajattelen ainakin itse. Kyllähän vapaa yhteiskunta on aina tietyssä mielessä raadollinen, että kyvykkyys palkitaan, mutta sen takia tarvitsemme juuri turvaverkon, josta jokainen voi ponnistaa ylöspäin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Se ei ole syrjintää, jos kyvykkäin tulee valituksi oppilaitoksiin "

Onhan se syrjintää ja pahimmalla mahdollisella tavalla. Opetus on se keino jolla korjataan ihmisen mahdollisia syntyperäisiä oppimistaitojen puutteita (voi verrata ihonvärin perusteella syrjimiseen), tuo keino rajataan ihmiseltä pois. Kyse on äärimmäisestä syrjimisestä ja pahemmasta kuin vanhempien taloudelliset syiden perusteella opetuksen saamisen evääminen on.

Vaikka sinut päähäsi on hakattu pienestä pitäen, että on ok kun parhaiten kokeissa pärjänneet etenevät, ei se tee muilta ihmisiltä opetuksen eväämisestä reilua hommaa.

Miten sinä kehtaat vihreänä poliitikkona puolustella etuoikeutetun ryhmän etuoikeuksia ja samalla toteat ettei vastaavia etuja kuulu muille tarjota.

Käyttäjän TommiLiinalampi kuva
Tommi Liinalampi Vastaus kommenttiin #12

Riippuu toki missä pisteessä valintaa kyvykkäiden osalta aletaan tekemään?

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen ideana on toki korjata syntyperästä johtuvaa epätasa-arvoa. Näiden pitäisi lähtökohtaisesti tarjota kaikille riittävät mahdollisuudet edetä jatko-opintoihin kyvykkyytensä ja mielenkiintojensa mukaan. Jos ne eivät sitä tee, jossain on vika ja se pitää korjata.

Se, että vain osa pääsee vaikkapa korkeakouluun ei ole syrjintää, jos peruskoulu (ja toinen aste) tarjoaa jokaiselle riittävät mahdollisuudet pyrkiå sinne.

Toimituksen poiminnat